Nica-naisten haaveita

Viime viikolla (vai koskas se nyt olikaan - aika juoksee) osallistuin työn puolesta erään kauniin vuoristokylän naistenryhmän kokoukseen. Yksi kokouksen esityslistan kohdista oli tavoitteet ja unelmat. Tarkoituksena oli pohtia naisten omia unelmia ja sitä, miten ne voisi saavuttaa. Unelmat eivät olleet kuita taivaalta, merkkilaukkuja tai uusia taulutelkkareita.

Näissä vuoristomaisemissa kävin naistenryhmän kokouksessa

Naisten unelmia oli muun muassa kunnollinen koti, oma pelto ja kanoja, elämiseen riittävä eläke, riippumattomuus muista, lisää tietoa/koulutusta, oma yritys ja henkilökortti.

Niin Matagalpassa kuin maalla asuu väkeä joilla ei ole sen kummin henkilökorttia kuin myöskään käsitystä omasta syntymäpäivästä. Kukapa sen muistaisi, kun ei ole syntymätodistustakaan. Eräs nainen arveli olevansa noin viisissäkymmenissä, mutta muut naiset olivat sitä mieltä että hän olisi kymmenen vuotta nuorempi. Henkilökortin hankkiminen on vaikeaa ja kallista ilman syntymätodistusta, mutta ilman henkilökorttia ei voi äänestää, avata pankkitiliä saati saada virallista työpaikkaa josta maksettaisiin sosiaalietuuksia tai eläkettä.

Naistenryhmä ja edessä puhumassa pomoni Janett ja työkaverini Auxiliadora 

Tekemistä riittää. Ensi viikolla ohjelmassa on muun muassa miestenryhmän workshoppia, lasten varhaiskehityshankkeen terveyskasvattajien kokousta ja haastatteluiden ja ympäristökartoitusten tekoa erään köyhän asuinalueen koulussa ympäristökasvatushanketta varten.

Hommat rullaa ja aurinko paistaa.

Naistenpäivän toiset ulottuvuudet

Lauantaina oli kansainvälinen naistenpäivä ja sitä juhlittiin täälläkin. Aamupäivällä oli mielenosoitus naisten oikeuksien puolesta ja illalla paikallisen naisyhdistyksen järjestämä juhla, jossa oli kokoontuneena Matagalpan aktivistinaisia ja heidän perheitään. Jestas sentään, täällä lapset varmasti oppii tanssimaan ennen kuin kävelemään. Epäilen myös, että nicaragualaisten vartalot ei ole tehty luista, nahasta ja lihaksista vaan varmaankin vietereistä, kumista, miten ne lantiot muuten voisi liikkua sillä tavalla! Yritä siinä sitten länkkärimimmi sheikata :D

Tämä 6-vuotias ihana, upea ja fiksu Luchan tanssi upeammin kuin kukaan ikinä missään.
Luchan opetti meitä länkkärityttöjä tanssimaan, hauskaa ainakin oli!!

Naistenpäivä saa täällä ihan omat ulottuvuutensa, sillä Nicaraguassa machismo on ikävä osa kulttuuria. Olen tavannut paljon miehiä, jotka kauhistelevat machismoa itsekin, mutta valitettavasti machistiset usein ovat niitä näkyviä ja kuuluvia. Machismoa on muun muassa ajatus siitä, että vaimot ja perheen naiset ovat miesten omaisuutta ja miehet ovat naisia älykkäämpiä. Perheen naisten ja tyttöjen kuuluu tarjoilla ja palvella perheen miehiä, ja töissäkäyvät tyttölapset tekevät usein poikia enemmän töitä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, ja noin kuukauden sisällä Nicaraguassa tapettiin 18 naista, joista suurimmassa osassa tapauksista tappaja oli perheenjäsen*. Matagalpan keskustassa saa kyllä ärsyttäviä, mutta vaarattomia huuteluja lukuunottamatta kävellä rauhassa ja turvallisesti, mutta köyhillä asuinalueilla väkivalta ja kotiväkivalta on yksi ongelmista, kun töitä ei löydy, turhauttaa ja helpotusta haetaan liimasta, huumeista ja alkoholista. Lisäksi monella on sodan aiheuttamat traumat mielessä. Väkivalta valitettavan usein myös periytyy sukupolvelta toiselle, kun lapset oppivat vanhemmiltaan sukupuoliroolit ja tavat ratkaista ristiriitoja. Kotiväkivallan ajatellaan olevan perheen sisäinen asia johon muiden ei tule puuttua. Samojen asioiden kanssa siis painitaan niin Nicaraguassa kuin Suomessakin.

Naistenpäivän mielenosoitus

Töiden kautta olen saanut tutustua moniin Movimienton paikallisiin vapaaehtoisiin. Eräs Lucia (nimi muutettu) on tehnyt erityisen vaikutuksen, sillä hän osallistuu aktiivisesti oman, yhden Matagalpan köyhimmän asuinalueensa kehittämiseen ja asukkaiden elinolojen parantamiseen. Lucian asuinalueelle ei tule vettä, ja se sijaitsee kaatopaikan ja kaupungin jätevesialtaan välissä, joten elinolojen parantamisessa riittää työtä. Lucia ei kuitenkaan tyydy päivittelemään, vaan todella tekee osansa olosuhteiden parantamiseksi. Lucia tekee paljon töitä ja sen lisäksi on aktiivinen vapaaehtoinen. On ollut hienoa tavata naisia ja miehiä jotka todella haluavat vaikuttaa yhteisöjensä puolesta. Ikävä kyllä näinkin upean naisen kotona asuu kotiväkivaltaa ja työtön alkoholistipuoliso. Puoliso käyttää Lucian kovalla työllä ansaitsemat vähät rahat, eikä pidä siitä, että Lucia on aktiivinen. Miten tällä naisella riittää energiaa työhön asuinalueensa puolesta? 

Matagalpa yläilmoista. Pikku hiljaa kaupungista erottuu monessa mielessä paljon eri kerroksia.

Kamala mutta niin ihana, surullinen mutta ratkiriemukas, ystävällinen ja niin kaunis Nicaragua.

*Espanjan kielen taitoisille uutinen naisista: 

http://www.confidencial.com.ni/articulo/16367/18-mujeres-asesinadas-en-un-mes